22.1. Kaustinen, Kirkko
11.3. Lapua, Esantupa
12.3. Jalasjärvi, Seurakuntakoti
13.3. Karkku, Evankelinen opisto
2.4. Kokkola, Cafe Backsgtage
15.4. Kälviä, Kirkko
15.5. Viiala, Kirkko
28.5. Kangasala, Ranta-Einola
Keikkavuosi 2011 aloiteltiin rennolla fiiliksellä, koska uusi levy oli vihdoin valmis ja odotti julkaisupäiväänsä! Peli avattiin Kaustisella pakkasen kutitellessa Crafterin lumenvalkoisia kylkilinjoja. Tiukka puristus levytyspuolella oli ilmeisesti vetänyt soittohurmoksen kuitenkin minimiin, koska mitään suurta elämystä ei aikaan saatu. Toisaalta kirkkokeikka pääasiassa yläasteikäiselle sukupolvelle ei ole tietenkään lähtökohdiltaankaan mikään helppo. No, rutiininpuutostautiahan se oli, se on selvää. Mutta maaliin kuitenkin päästiin, ja suolaiset sekä makeat pullat tuli syötyä. Aloitus keikkaperiodille joka tapauksessa. Kiitos Kaustinen ja suunta ylöspäin! Sanottakoon reissusta vielä sen verran, että kävimme yön pimeydessä kotikunnan kebakkopaikassa jääkaapilla ja mainittavan arvoista oli etenkin majoneesilla lakattu 1000kcal:n salaattiannos. Olet, mitä syöt.
Levy julkaistiin sitten helmikun lopulla ja jo pelkästään se aiheutti seuraavissa keikoissa positiivissävytteisen ilmapiirin. Vapaus! Maaliskuinen viikonloppupuhde oli siis luvassa. Lapuan lämminhenkinen Esantupa Mustin ja Liisin hoteissa tarjosikin bändille ikimuistoisen Villi muuli -tourin avauksen. Akustisesti mentiin, mutta kauppa kävi kuin rajuilma siitäkin huolimatta, että jouduimme soitella ilman komppia Juicen hypätessä kyytiin vasta lauantaina. Esantupa tarjosi myös mielekkään yöpaikan pirteille isännille. Levottomat iltatoimet TV:n puhesyntetisaattorin kompatessa tarjosi levolliset yöunet. Ainoastaan Japanin hirvittävät tsunami-uutiset ja paikallinen vaakatason räntäsade hyydyttivät mielialoja. Mutta muuten hyvä ilta!
Lauantai aukeni niin ikään synkän Japani-uutisoinnin saattelemana. Hirvittävää. Spekuloimme Seinäjoella Athens Palacen lounaspöydässä polttoainesauvojen sulamista ja totesimme, että diesel on oikea polttoaine Crafterille. Välimerellisen ravintolan ja Anttilan makeishyllyjen kautta Jalasjärvelle. Mukanamme koko viikonlopun oli muuten Arvi alias konemuusikko Aegis, joka pisti parastaan sekä valaistuksen että beatin suhteen. Hyvä Arvi! Jalasjärvellä pyörätie haltuun ja salin puolelle. Täysi setti pystöön ja kitaroita ständi täyteen. Nyt alkoi jo sujua, paitsi Villi muuli -biisi, joka mentiin noin 1,5-kertaisella tempolla metronomin tehdessä meistä pilaa. No, saman rahan siitä sai. Kiitos jälleen Musti&co.
Illaksi vielä tien päälle ja kohti sunnuntain keikkapaikkaa saunan ja yöpymisen toivossa. Molemmat onnistuikin ja The Rainin soitellessa illan viimeisiä ”hitaita” painuimme hikoilemaan. Tuomolla olikin väliaikainen aineenvaihduntahäiriö, koska hikeä pukkas litratolkulla. Antakaa tuolle pojalle jaffaa! Muuten kaikki hyvin, ensin sängyn roudausta ja sitten lattialla nukkumista. Mitä ihimettä!
Sunnuntai ja levollinen olo. Väkeä pursuavan jumiksen jälkeen Karkun legendaariselle lounaslinjastolle. Ei hyväneaika, kermaperunat, lihapullat ja mansikka-/vadelmarahka. Verisuonet tukkoon ja äkkiä! Kiitos emännälle, nähdään kesällä uudestaan. Maata Näkyvissä -leiri oli siis tilanne ja puitteet sen mukaan. Tosin hätäinen tsekkaus, niin kuin asiaan kuuluu. Mutta ei se mitään, koska löysimme opiston syövereistä vanerimuulin! Mitä ihimettä potenssiin 8?! Äkkiä muuli lavalle. Hauskaa oli ainakin bändillä. Mutta oli yleisölläkin. Hyvä meininki!!!! Kiitos taas kerran Heinosen Juicelle mutkattomasta yhteistyöstä.
Kotia kohti Seinäjoen Jerikon grillin kautta. Esan mukaan paikka oli vain varjo entisestä. Väliaikaista kaikki on vaan, myös hyvät grillit. Oli miten oli, hyvä viikonloppu ja tourin avaus. Kiitos kaikille mukana olleille!
Ja sitten, parin viikon tauon jälkeen vanha kunnon Cafe Backstage! Mahtavaa ja legendaarista neljän vuoden tauon jälkeen. Meininki oli 30+ ja lipun hinnat 10e. Roudausten ja tsekkausten jälkeen syömään ja pian rock´n roll. Erittäin hyvät fiilikset sekä yleisössä (joka oli edustettuna runsaslukuisesti) että bändissä. Väliajallinen setti ja 16 biisiä. Miettikää, eihän meillä oo ees ajokorttia tuommoseen yhdistelmään. Ei olla ennen myyty levyjä keskellä keikkaa. Ja tarkoitan MYYTY. Nyt ei puhuta mistään pohojanmaan rajuilmasta, vana aidosta tornadosta. Olemme kiitollisia, että pitkään kypsytelty musa maistuu!
Kiitos järjestäjille (Magnukset Björgren ja Nygård!!!). Muutenkin lepposta porukkaa. Pitäkää tuo.
Kälviällä puolestaan oli tarkoitus juhlistaa uuden levyn julkaisua ja senpä teimmekin. Kiitos jo tässä vaiheessa nuorelle seurakunnalle, joka ansioituneesti oli tekemässä tapahtumaa. Mietimme tosin lopettaa bändin ko. päivänä klo 13.26, koska kirkon käytävät pursusivat roudauslaatikoita, eikä yksikään niistä ollut auki. Ja tapahtuman alkuun oli alle neljä tuntia aikaa. Väsynyttä. Totesimme kuitenkin pian, että ei mikään bändi voi lopettaa klo 13.26 ja jatkoimme tekemistä.
Keikan alkuunkin selvittiin aikanaan. Toki loppuunkin, mutta ei nyt mitenkään timanttisesti. Meininki nyt ainakin oli kaikin puolin isolla ja palautekin oli positiivisesti isolla. Kaikesta huolimatta. Ehkä kotikentällä kalkkiviivat on ahtaammalla. Joka tapauksessa juhlat juhlittiin ja ei se nyt niin huonosti mennyt. Villi muuli on vapaa. Kiitos Kälviä ja kotikirkko.
Maailmanmestaruuspäivänä on tunnetusti mukava tehdä keikkaa. 16 vuoden takaisia keikkoja tosin harva muistaa mutta ilmaveivikansa on ansainnut hyvää gospelmusiikkia kaikkina aikoina. Triokeikka oli tilattu Viialaan. Nyt kävi kuitenkin niin, että Niemelän perheen uusi veronmaksaja oli päättänyt syntyä ikimuistettavana päivänä.
Siispä matkaan rohkeasti duo pohjalta. Mukana tietenkin tekninen tuki ja turva The Samix. Paikalla Viialan kirkolla oli housebändi a`la Heinonen ja Ali. Lämpimästi tervetuloa ja leegot sisään. Isännät ympäri suomenniemeä hermoili varmasti jo aamusta lähtien illan finaalia mutta majatalo-iltaan saapui myös sanannälkäisiä kuulijoita. ”On aarre muualla..”
Hyvin rakennettu ilta tarjosi monenmoista. Ensimmäinen biisi vedettiin pimeällä PA:lla kun sähköt imaistiin sisäänjuonnon yhteydessä veks. Koomauksen läpi tämäkin keikka kuitenkin kirjoihin ja kokemuksena opettava. Duohommat on vaativia sovituksellisesti. Ei priimaa mutta hyväksytty. Paluumatkalla kaks erää lätkäfinaalia radiosta merisään kera ja lopulta viimeiselle erälle Jalasjärven ABC:lle ja Ruotsia turpaan 6-1. Go Leijonat!!! Kuka enää muistaa Sundinia?
No näin. Toukouun loppu ja kesän kynnys, toivottavasti ei kompastuta. No ei! Tätä kirjoitellessa kello on 00.20 ja sijainti Lappajärvi. Palaamme Kangasalan Ranta-Einolasta, joka oli mitä väkevin ”mutterilava” ja yleisöä tulvillaan. Hienoa väkeä tuo paikallinen nuoriso. Akustinen setti kahlattiin läpi aivan jotenkin hyvin, vaikka Villi muuli kummitteli jälleen ja versio oli sanotaanko 1,5. Mutta ei se mitään. Tiivis tunnelma lavalla, ja sauna lavan takana päällä. Mitääää ihimettä!!?? Soundit joka tapauksessa priimaa! No mikä yllätys se on. Samix the man. Keikan jälkeen muurinpohjalättyjä ja Ipen hyvät jutut. Riistaa tiet täynä ja viiden markan afganistanilaiset pizzat nautittuna. Kokoa 12” ja vuohenjuusto jokseenkin synteettistä.
Jos tästä vielä kotia päästään hirvivainoista ja ylämaan karvalehmistä huolimatta, tilanne on osittain hallussa. Kiitos yläkertaan tästäkin reissusta ja koko keväästä. Kesä ja kärpäset sekä keikat jatkuu 2 viikon kuluttua. Täältä tähän!
Juhana&Esa